Hope YTY - Yrittäjyyttä ja työssäoppimista yhdessä

Opettajat yrittämisen asialla

Tarvitaan yhteinen suoritushaaste

Tekemällä oppii enemmän

Yhdessä olemme vahvempia

kuva
kuva
kuva
kuva
kuva

Koko Ahlman kulkee rohkeasti kohti tiimioppimista

 
Tarjoilijaopiskelijoiden tiimi selvittämässä suoraan Alkosta, millaiset viinit sopisivat ravintolapäivän ruokiin.
 
 
Toisen vuoden tarjoilijaopiskelijoiden tiimi Ahlmanin ammatti- ja aikuisopistossa on aivan liekeissä ravintolapäivän järjestämisestä. He saavat helmikuun 9. päivän iltana pitää Opetusravintola Annaa auki kuin omaa ravintolaansa. 
 
– Teemme tämän yhdessä kokkiopiskelijoiden kanssa ja saamme suunnitella ja toteuttaa ihan kaiken, kuinka haluamme, niin markkinoinnin, ruokalistat, tilaukset ja kattauksen kuin ruuat ja juomatkin, tarjoilijaopiskelijoiden tiimi selittää.
 
Kun ruokalista saatiin suunniteltua ja tuli aika valita viinit, tiimi osoitti ovea valmentajilleen, jotka tuntuivat antavan liikaa ohjeita. Opiskelijat soittivat intoa piukassa suoraan Alkoon ja kyselivät sieltä vinkit etu-, pää- ja jälkiruokaan sopiviin viineihin.
 
Valmentaja Hanna Kaukonen myhäilee itseohjautuvalle tiimilleen ja kehuu sitä kovaksi tekemään töitä. Toki hänkin viineistä melkoisesti tietävänä olisi voinut neuvoa juomavalinnoissa, mutta hyvä näin. 
 
– Olen heistä oikein ylpeä. Oli hyvin oivallettu soittaa Alkoon. On ollut ilo seurata, kuinka he syttyivät tähän projektiin ja ottivat siitä vastuun, hän toteaa.
 
Käytännön hommissa opitaan
tehokkaasti ja hauskasti
 
Tiimi saa varmuutta toimiinsa siitä, että sen jäsenet ovat jo syksyllä pitäneet NY-yrittäjinä kahvilaa koulun yläkerrassa. He ovat saaneet vapaasti päättää, mitä myyvät ja milloin pitävät kahvilaa auki. He ovat suorittaneet samalla kertaa kaksi tutkinnon osaa, Yrityksessä toimiminen ja Kahvilapalvelut, ja saaneet tästä tuottoa itselleen.
 
– Kahvila opetti, että töitä on tehtävä paljon ja meitä tekijöitä on erilaisia. Osan kanssa tulee väkisinkin enemmän konflikteja. Kokemus oli kuitenkin ihan mahtava, koska niin paljon piti miettiä ja tehdä itse. Siinä todellakin oppi paljon enemmän kuin luennolla, pohtii Kristiina Jakobson.
 
Viime vuonna yrittäjyyttä opittiin käytännössä annosruokien valmistuksen rinnalla. Kun opiskelijat tekivät Opetusravintola Annassa ruokia asiakkaille, he miettivät samalla opettajiensa kanssa esimerkiksi katteita, hävikkiä ja muita vastaavia juttuja, jotka ovat tärkeitä yrittäjyydessä. Marraskuussa opiskelijat jakautuivat tiimeihin ja pitivät ravintolapäivänä viidessä paikassa ravintolaa eri puolilla Tamperetta. 
 
– Ravintolapäivänä me opettajat kerrankin emme ottaneet ollenkaan vastuuta vaan annoimme sen kokonaan oppilaille. He ottivat oman riskin, onnistuivat mainiosti ja oppivat hauskalla tavalla. Enemmän vaan pitäisi antaa oppia riskien ja mokien kautta, Pasi Lassila juttelee.
 
Hän on oikein tyytyväinen siihen, kuinka yhteisiä tutkinnon osia on saatu integroitua hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon opetuksessa. Tänä vuonna  À la carte -ruuan valmistukseen on yhdistetty Työelämätaidot. Kulttuurintuntemus menee siinä limittäin. Opetusravintola Annaan on esimerkiksi tulossa Ranskan-viikoille ranskalainen opettaja.
 
Ensimmäisen vuoden tarjoilijaopiskelijat ovat hankkineet viinitietoa ja jakavat osaamista toisilleen. Valmentamassa Hanna Kaukonen.
 
 
Ahlmanilla on uskallusta
kokeilla uusia malleja
 
Tiimimestariksi valmentautuneet Hanna Kaukonen ja Pasi Lassila ovat tyytyväisiä siihen, että Ahlmanilla on samaan aikaan heidän valmennuksensa kanssa aloitettu koko ammatti- ja aikuisopiston opetuksen muuttaminen ja kehittäminen kohti tiimioppimista ja osallistavaa opetusta. 
 
Ahlmanilla on nyt rohkeutta kokeilla erilaisia malleja, ja opettajilla on lupa mennä uusien ryhmien kanssa enemmän tiimioppimiseen ja antaa opiskelijoille enemmän vastuuta oppimisestaan. 
 
Myös oppilaitoksen tiloja on muokattu sopimaan paremmin tiimioppimisen menetelmiin. Esimeriksi dialogiringin muodostamiseen on nyt sopivia tiloja, jotka ovat ahkerassa käytössä, koska opiskelijat oikeasti haluavat istua ringissä. Myös oppimissopimus, treenit, tulosten jakaminen ja käsitteleminen loppuun asti, lukeminen, leirit, oikeissa töissä oppiminen ja monet muut tiimioppimisen menetelmät ovat jo käytössä.
 
Samaan aikaan Hope YTY -hankkeen rinnalla Ahlmanilla on mennyt samansuuntainen Tie osaamiseen -hanke. Näiden hankkeiden yhteistyönä Ahlmanin valmentajat miettivät opetussuunnitelman uusiksi ja loivat Ahlmanin mallin. Siinä opiskelija on aktiivinen toimija ja opettaja oppimisen tukija ja valmentaja, ei tiedon kaataja. 
 
Opiskelijat voivat mallissa kulkea yksilöllisillä opintopoluilla. Osa voi olla samaan aikaan lähiopetuksessa oppilaitoksessa ja osa taas työssäoppimassa oppilaitoksen ulkopuolella. Saman ryhmän opiskelijat voivat myös  suorittaa eri tutkinnon osia samaan aikaan. Välillä kaikki ovat yhdessä koululla treenaamassa opittuja asioita. 
 
Oppimisen kulmakivet Ahlmanin mallissa
 
  
 
Ahlmanin mallissa lähdettiin perusteellisesti miettimään, miten opiskelija oppisi parhaiten ja luotiin Oppimisen kulmakivet. Kaikki neljä kulmakiveä pyörivät yhtä aikaa.  
 
Ensimmäinen kulmakivistä on, että Ahlmanilla opitaan tekemällä työtä joko koulun työvaltaisissa oppimisympäristöissä, erilaisissa asiakasprojekteissa tai työssäoppimisjaksolla. 
 
Treenaaminen on toinen kulmakivi. Esimerkiksi juuri alkaneessa vastaanottovirkailijoiden koulutuksessa maanantai treenataan, tiistaina hankitaan tietoa ja keskiviikosta perjantaihin tehdään käytännön töitä. Treeneissä käydään dialogia tekemisestä, teoriasta ja kaikesta, mikä on ajankohtaista. Pyrkimyksenä on puhua siitä, mikä käsillä olevassa teemassa on tärkeää kullekin opiskelijalle. Pääosassa on opiskelija, joka oppii parhaiten keskustelemalla ja ratkaisemalla aitoja tosielämän ongelmia yhdessä muiden kanssa.
 
 
Kolmas kulmakivi on tiedon hankkiminen. Tässä olennaista on jokaisen opiskelijan henkilökohtainen lukuohjelma eli suunnitelma siitä, mitä tämä lukee osaamistaan kartuttaakseen. Tavoitteena on tänä keväänä pisteyttää kirjat ja artikkelit ja asettaa opiskelijoille tavoitteeksi kerätä lukemalla tietty pistemäärä. Tutkinnon osiin liittyviä teemoja voidaan nostaa esiin myös teemaluennoilla. 
 
Erityisesti opintojen alussa panostetaan siihen, että taloon tulleet oppivat oppimaan. Tämä on kulmakivistä neljäs.
 
– Tähän emme ole aiemmin satsanneet tarpeeksi, mutta nyt tammikuussa olemme kiinnittäneet siihen erityisesti huomiota. Olemme huomanneet, että se ei ole itsestäänselvyys, toteaa Pasi Lassila. 
 
Uudelle ryhmälle järjestettiinkin heti opintojen alussa 24h-leiri, jossa tehtiin oppimisen treenejä ja pohdittiin asioita yhdessä. Opiskelijat myös lukivat oppimisen kirjoja. 
 
– Esimerkiksi oppimisen esteitä emme ole ennemmin pohtineet yhdessä, mikä kuitenkin olisi todella tärkeää. Nyt meillä ei enää lähdetä vain opiskelemaan alaa, vaan ensin pitää oppia oppimaan, jotta voi opiskella. Samalla opiskelijat ymmärtävät, kuinka eri tavoin voi oppia, pohtii Hanna Kaukonen.
 
Osaamisen kertyminen
näkyy Taitokirjasta
 
Hankkeiden kautta Ahlmanilla opiskelijat täyttävät  opiskelijahallinto-ohjelman www-liittymässä Wilmassa Taitokirjaa.
 
Taitokirjan lähtökohta on oppimissopimus, jossa vastataan kysymyksiin: Missä olen ollut?  Missä olen nyt? Minne haluan mennä? Kuinka pääsen perille? Mistä tiedän päässeeni perille?
 
 
Toinen osa Taitokirjassa on opiskelijan oma opintopolku. Siinä opiskelija valitsee itselleen valinnaiset tutkinnon osat ja pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kolmas osa on opiskelijan osaaminen tutkinnon osittain. Jokainen tutkinnon osa on avattu sinne ja pilkottu pienempiin osiin, joissa kerrotaan, mitä osaamista siinä vaaditaan. 
 
– Kun opiskelija alkaa suorittaa tutkinnon osaa, hän käy katsomassa Taitokirjasta, osaako tehdä tietyn homman vai ei ja tarvitseeko lisää opetusta, Pasi selittää. 
 
– Ideaali olisi, että opiskelija käy siellä aina klikkaamassa, kun oppii juttuja. Kun kaikissa osissa lukee, että hän osaa sen tehdä, hän on valmis näyttöön. Nyt me olemme tehneet niin, että merkintä käydään laittamassa tutkinnon osan alussa, sitten kun lähtevät työssäoppimaan ja kun tehdään työssäoppimisen arviointi, Hanna jatkaa.
 
Taitokirja palvelee myös osaamisperusteisuutta ja yksilöllisiä opintopolkuja. Joku opiskelija voi oppia tutkinnon osan neljässä viikossa, ja jollakin menee kauemmin.
 
Valmennuksen myötä
moni asia kyseenalaistuu
 
Ahlmanin ammatti- ja aikuisopistossa valmistui Hope YTY -hankkeen aikana kolme Tiimimestaria, Hannan ja Pasin lisäksi Tuuli Lähteinen. Kolmikko koki, että pitkäkestoinen yhdessä suoritettu valmennus kehitti tiimin yhteistyötä ja ajatusmallin muutosta kohti osaamisperustaista opetusta tiimioppimisen menetelmin.
 
Tuuli (vas.), Hanna ja Pasi ovat vauhdikas valmentajakolmikko.
 
Ammattiopettajat tekivät hankkeessa yhteistyötä yrittäjyysvalmentajien kanssa. Hedelmällistä heille oli myös kohdata muiden koulutuksenjärjestäjien edustajia paitsi valmennuksissa myös esimerkiksi OSK-leireillä. Yhdessä oli antoisaa pohtia, miten työn ja koulutuksen joustava yhdistyminen mahdollistuu parhaalla mahdollisella tavalla.
 
— Olen ollut vuosikaudet opettaja, mutta vasta pikkuhiljaa Tiimimestari-valmennuksen myötä aloin huomata, että pedagogisen osaajankin kannattaa kyseenalaistaa omaa toimintaansa. Nyt uskallan antaa enemmän vastuuta opiskelijoille ja mennä enemmän valmentajuuteen. Toisaalta minun valmentajana pitää osata olla koko ajan hereillä. Pelisilmää täytyy olla, milloin puuttua, jotta mokat eivät näy asiakkaalle asti, Hanna pohtii.